Vuoddagat ja minstarat jođus
Minstarat dahje inspirašuvdna vuoddagiidda maid dál vel gávdnat, dat sáhttet johtán guhkes gaskkaid, ja sáhttet ain leat/leat leamaš anus máŋgga báikkis. Čuldojuvvon vuoddaga muitalus Leaibedearpmis Ráirrus, sáhttá midjiide addit veahá ipmárdusa.
Willy, gii lea áŋgiris sohkadutki, diehtá ollu iežas máttuid birra. Son muitala ahte Helga Kristine gii lea čuoldán Leaibedearpmi vuoddagiid, son lei
náitalan ráirulaččain Lars Peder Olseniin. Helga Kristine lei riegádan 1866, ja su nieidavuođa goargu lei Strand. Su eatnibeale sohka gulai
Durdnosleahkái. Girjjis “To slekter i Altafjord” (digitála almmuheapmi: To slekter i Altafjord : Ole Larsen slekta, Leirbotn, Erik Severin Olsen slekta,
Langfjord (nb.no)) sáhttit lohkat ahte Helga Kristine lei Kristine (1848) ja Peder Strand nieida, geat orro Laukvikas Ráirrus. Helga Kristine ja Lars Peder oaččuiga olu mánáid, earret eará Kristian Olsena (1909), gii lei áhčči min informántii, Helga Johanna (1937, náitalan Lund:an). Sus lei nubbi nieida, Ingrid Olsen (1922), gii náitalii ráirulaččain Vilmar Karlseniin, geat leigga ges váhnemat min nuppi informántii, Willy Karlsenii (1953).
Čázet- ja nuvttotvuoddagat leat nie johtán dálá eaiggádii, min informántii Willyi, su eatnis Ingrid ja áhkus, Helga Kristine, bokte. Lea ge su áhkku gii lei
čuoldán daid vuoddagiid.
Lea eahpečielggas gos Helga Kristine lei oahppan čuoldindáiddu, dahje gos lei oahppan daid minstariid maid čulddii. Son soaitá oahppan čuoldit iežas vuotnámis, Ane Katrine Persdatteris Ivgus. Čuoldinmáhtu ja minstariid sáhttá Helga Kristine oahppan maid iežas eatnis dahje áhkus, Eva Kajsa Stålnackes.
Eva Kajsa eadni lei jápmán, ja Eva Kajsa fárrii Durdnosleagis Ivgobahtii 10-15 jahkásažžan áhčistis mielde oktan iežas unna vieljažiin. Son soaitá
oahppan čuoldit ruovttus Durdnosleagis, muhto go son lei nie nuorra go bázii eatni haga, de sáhttá son oahppan čuoldit iežas vuotnámis Ivgus.
Go geahččat čálalaš gálduid, de oaidnit ahte johtaleapmi sáhttá seamma bures dáhpáhuvvan sihke Ivgu ja Durdnosleagi bokte. Mii gávdnat maid osiid seamma minstaris Anny Haugena girjjis “Samisk husflid i Finnmark”. Das čilgejuvvo ahte minsttar lea oahpis juo 1870 rájes, Ráirrus. Dan lea Marit Esaiassen Ivgus čilgen.” Seamma girjjis gávdnat maid osiid minstaris, muhto mii lea veahá seakkit: “Hilda Jonasa bokte Reaššvuonas Álttás. Son oahpai minstara iežas eatnis, Brita Kaisa Pedersenis, gii lei Suomas eret”. Goappaš čuoldda minstarat leat čilgejuvvon ahte leat Guovdageainnu nissonvuoddagat. Hilda Jonasa čuoldagiid sáhttit oaidnit almmuheamis “Samisk båndvevnad fra Finnmark”, mas oidno ahte lea “Minsttar Reaššvuonas Álttás”. Samisk båndvevnad fra Finnmark : mappe 1 (nb.no)
Juste dát čuldojuvvon vuoddagat leat dál johtán viidáseappot, ja daid atná dál Willy nieida, gii orru Deanus.