Skáidi

Skáiddis lea muhtin čihkkojuvvon smávvadállu, maid oainnát easkka go boađát báikái. Čáppa ja ráfálaš báiki, nugo ollu eará báikkit nai. Maiddái Skáiddis šattai sámevuohta oaidnemeahttumiin muhtin áigái, ja vuoddagat vurkejuvvojedje eret dakkáris gii daid árvvu oinnii.

Vuoddagat gávdnojedje moaddelogi jagi maŋŋil go ledje čorgeme. Vuolimusas bumbbás láđus, gosa ledje čábbát gissojuvvon vilges liinni sisa. Dearvvuohtan sutnje gii arvvai boahtit oidnosii ja čuožžut garra roasuid siste sámi morráneamis. Idun Meli lea dan rájes čužžon stargasit, duojárin, kulturgaskkusteaddjin ja báikkálaš sámi kulturguoddin.

Duojárin lea mearrasámegákti šaddan Iduna earenoamášsuorgin. Duodjelanjastis Skáiddis lea son máŋgalogi jagi gorron gávttiid ja riebansilbaboahkániid áltálaččaide, ja sutnje gullá gudni go mearrasámegávttit leat fas oidnosis min suohkanis.

Dán almmuheamis geahččat mii earenoamážiid vuoddagiid. Njealjit čáppa bára vuoddagat Reaššvuonas – mat fas gávdnojedje ja váldojedje atnui go áigi dasa lei láddan.

Originálavuotta lea njuikkohuvvon guovttegeardán ulloláiggiiguin, mii lea 2,8 gitta
3,0 cm govddu.

Viečča minstara

Vuoddagat gávdnon Skáiddis Reaššvuonas, Álttá suohkanis

Originálavuotta lea njuikkohuvvon guovttegeardán ulloláiggiin, mii lea 2,4 – 2,5 cm govddu ja 106 cm guhku.

Viečča minstara

Originála vuotta lea njuikkohuvvon guovttegeardán ulloláiggiin, 2,5 cm govddu.

Viečča minstara

Vuoddagat gávdnon Skáiddis Reaššvuonas, Álttá suohkanis

Vuoddagat leat njuikkohuvvon ođđa áiggis dološ minstara mielde. Originála vuotta lea veahá seakkit, árvvus ge máná vuotta mii lea njuikkohuvvon guovttegeardán ulloláiggiin. Dát ođđa vuotta lea njuikkohuvvon golmmageardán ulloláiggiin, mii lea 3,8 cm govddu.

Viečča minstara