Vuotta prošeavtta historjá

Ollu mearasámi guovlluin čihkkojuvvui sámi diđolašvuohta eret. Dan mielde čihkkui maid dan čábbámus duodji, ja dat máhttu mii dan čuovui. Čihkkui eret, muhto ii soaitán gal jávkama dihte. Soittii leat sávaldat ahte ohccojuvvojit fas bajás go áigi fas dasa láddá.

Jus mis lea lihkku, de ihtet kulturártnat fas oidnosii, soaitá soaittáhagas go leat čorgeme sin maŋis geat leat eallán min ovdal. Vuolimusas bumbbás láđus, gámmáris, muhtin galbma lovttas. Historjját leat dávjá seamma sullasaččat. Muhtin ártnat leat birgehuvvon soahteáiggi boaldimiid ja maŋŋil soađi dárbbuid go olbmuin lei dárbu “bálkestit ruskkaid dollii”. Dat gávdnojit fas vuorkkáin, ja dahket vejolažžan guoddit dihtolágan oasi min árbbis viidásit.

Báikkálaš sámi kulturárbbit, mat ledje čábbát čuldojuvvon vuoddagat čiŋadeapmái, dahje nanu árgabeaivvi vuoddagat, mat galge gierdat beaivválaš anu. Gákti gullá dávjá viidát guvlui, muhto vuoddagat leat dávjá eambbo báikkálaččat. Daid atne guhkit, go ledje áhkut, máttarádját ja áhčit geat vuoddagiid gisse čázehiidda.

Vuottaárbevierut prošeavttain háliidii Álttá Sámi Giellaguovddáš gávnnahit man ollu ledje báikkálaš vuoddagat seailluhuvvon min guovllus. Gákti gal lei juo fas boahtán atnui, muhto lei vuos unnán diehtu árbevieruid birra mat guske vuoddagiidda. Ulbmil lei oažžut dieđuid ovdán, vai sáhttá fas váldit atnui vuoddagiid, main lea báikkálaš gullevašvuohta. Dieđut eai leat čohkkejuvvon dutki geahččanguovllus, muhto leat eanas muddui dat ahte viidásetfievrredit diehtoaddiid ja vuottaeaiggádiid iežaset muitalusaid vuoddagiid birra.

Mii leat hui ilus go sii leat juogadan dáid ártnaid minguin ja muitalan iežaset muitalusaid. Dat lea dahkan ahte mis lea vejolašvuohta viidásetfievrredit dan oasi min kulturárbbis, vuottaminstariid bokte. Dat maid sii leat addán, dain lea eambbo árvu go gollis, ja mii sávvat ahte mii nagodit sin gudnejahttit dainna almmuhemiin. Maiddái sin geat eai leat šat min gaskkas.

Sii leat buohkat guođđán oinnolaš luottaid, luottaid maid ođđa čázetjuolggit fas besset duolbmat.

2009:s juolluduvvui midjiide ruhta čohkket dieđuid boares vuoddagiid ja minstariid birra Álttás, Fálesnuoris, boares Sállannuoris ja Hámmárfeasttas. Dáin guovlluin ođastedje ja ođđasit geavahišgohte gávtti 80- ja 90-logus. Vuoddagat leat dehálaččat gáktegeavaheapmái, muhto makkár minstarat leat diein guovlluin geavahuvvon ii leat vel ollenge čielgan. Mii háliideimmet čohkket dieđuid vuoddagiid ja/dahje minstariid mat ain leat áimmuin. Mihttu lei dahkat daid oahpisin vai daid sáhttá fas geavahišgoahtit. Prošeakta loahpahuvvui 2012:s ja boađus lei 35 registrerejuvvon vuoddaga. Go govviimet govaid min ruovttusiidui lei mis nu lihkku ahte beasaimet luoikkahit muhtin informánttaid vuoddagiid.

Jagi 2022 leat almmuhan dán kulturárbbi min ruovttusiiddus. Min ruovttusiidui biddjojit dađi mielde eambbo vuottaminstarat .