Bávdnja

Mii vuodjit Bávnnjávžži bajás muhtin čáppa beaivvi miessemánus 2011. Anna Mikalsen vuordá min, ja boahtá min ovddal šiljus gaskal viesu ja náveha. Oktan goalmmát visttiin, duodjeviesuin, šaddá suoddjás šillju mii suddje giđđabiekka vuostá. Šiljus lea goalki dan beaivvi, ja mielkegusat leat sirdon stuora návehii, mii lea nuppe beallái luotta.

Anna lea heavskás nissonolmmoš. Vaikko son juo livčče ge ealáhagas, ja bárdni lea váldán badjelasas návetdoaimma, de sus eai váillo barggut. Annas lea dál dilli doaimmahit eará bargguid, ja duodjeviesus son viššalit duddjo. Go mii leat guossis, de leat doppe máŋga coggojuvvon gođđinstuolu, sihke láhtteránut ja ulloliinnit leat coggojuvvon. Seinniin heaŋgájit čáppa seaidnegovat ullus, ja čábbát ráhkaduvvon beavdeliinnit, mat leat gođđojuvvon liidnediŋggas (lin). Anna gieđat máhttet duođai duddjot čáppa giehtadujiid.

Čuolddaduodji, maid mii leat boahtán dokumenteret, leat veahá unnibut. Dat leat vuoddagat maid Anna eadni, Berit Marie Iversen, lea njuikkohan. Anna muitala ahte Biret bođii Biertaváris Bávdnjii badjel 80 jagi áigi. Son bođii biigot Augustina ja su áhči, Ivera.

“In mun dál leat gal nu guhká” lei Biret dadjan go vulggii Biertaváris. Muhto son ásaiduvai olles iežas eallinahkái Bávdnjii, muitala Anna. Son šattai Augustina eamidin. Dat ráhkisvuohta.

Annas leat maid eará vuoddagat, mat boktet min beroštumi. Dat leat ođđaseappo, ja dain lea iežaset muitalus.

Maid Berit Marie Iversen, r. 1907, lea njuikkohan. Informántta Marit Gundersen.

Viečča minstara